torstai 7. huhtikuuta 2016

Miten muutuin

Vuonna 2010 olin reilu 3v lapsen ja vauvan äiti. Synnytyksen jälkeen vaatekoko oli jäänyt 42 ja L-koon paikkeille. Mielsin itseni M-kokoiseksi ja oli ärsyttävää ostaa isompia vaatteita kaupasta. Vauva alkoi lähenemään vuoden ikää ja painossa tai vaatekoossa ei tapahtunut muutoksia.

Menimme kihloihin kesällä ja suunniteltiin häitä kesälle 2011. Ostin hääpuvun joka ei mennyt ihan kiinni asti. Tein monta parin päivän laihdutuksen aloitusta ja yritin käydä joitakin kertoja hölkkälenkillä. Vauvan synnyttyä kunto oli niin huono, etten jaksanut kunnolla 5km kävelylenkkiä vaunujen kanssa. Ystävä auttoi työntämään, että pysyin yhtään perässä. Toinen juoksuun hurahtanut ystävä otti riipaksi kokeilemaan pientä reilun kilsan hölkkää erittäin hitaaseen vauhtiin. Kunto rupesi hiljalleen kasvamaan. Sain pienillä muutoksilla reilu viisi kiloa tippumaan häihin mennessä, että puku meni päälle.



Yllätäen löytyy todella vähän kuvia niiltä ajoilta :P. Tässä turistikuva Berliinistä vuodelta 2010 

Tässä kuva morsiamena vuonna 2011




On iso onni, että on läheisinä ystävinä ihmisiä jotka elävät terveellisesti ja ovat opettaneet minua liikkumaan. Se, että pitkän aikaa ystävä jaksoi aina pyytää lenkille ja sittemmin 2013 eteenpäin salille, on ollut kaikista tärkein juttu tässä muutoksessa. 

Niin kuin liikkumisessa, rupesin myös enemmän ruokavaliossa ottamaan mallia terveellisesti eläviltä ihmisiltä. Tuli oikein herätys, että marjajugurtit eivät olekaan mitään terveysvälipaloja lapsille vaan niissäkin on turhaa sokeria 6 sokeripalallista per pieni purkki. Muutosta ruokavaliossa ja liikkumisessa olen tehnyt pikkuhiljaa pienin askelin. 

Salitreenin ja ruokavalion terveellistämisen jälkeen painoa lähti vielä 8kg ja vaatekoko nykyään (xs-)s. Olen todella iloinen, että painonhallinta on onnistunut jo muutaman vuoden. Olen myös huomannut, että kropan kiinteytyminen ei ole pelkkä myytti. Nykyään kroppa ei tunnu samalta löysältä, kun ennen vaan on voimaa ja jämäkkyyttä enemmän. 

Tottakai näissä asioissa on kokoajan painimista. Minulla ei ole tiukkaa ruokavaliota tai treeniaikatauluja. Pyrin liikkumaan useamman kerran viikossa ja syömään suurimmaksi osaksi terveellisesti mutta haluan myös herkutella kohtuudella.

Olen todella onnekas, että mulla on tällaisia ystäviä jotka on tukenut ja opettanut niin paljon. Olen todella kiitollinen teistä!




Tässä vielä kuvavertailua kasvojen kaventumisesta. Passikuva vasemmalla (siksi tympeä ilme). Toki pään asentokin vaikuttaa mutta on oikeatakin eroa. Kuvien välissä noin kolme vuotta.






Tän päivän asu kopioitu ihanasta Pikkuisen pilkottu blogista
Koitin myös testata kameraa puhelimen sijaan :)
Paita Veromoda, ostettu kirppikseltä 1,50€, farkut Gina tricot Molly, myös ostettu kirppikseltä 4€



3 kommenttia:

  1. Tosi inspiroivaa Juli! Onneksi eksyin tänne, tulen varmasti jatkossakin ☺️ T. Yksi kulahtanut ja levinnyt kotiäiti

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista